Kansanedustajana kaikkein heikoimpien puolella

Suomenmaa 12-2014

Tapaamispaikka on Kokkolan kaupungintalon aula. Se oli kansanedustajaehdokas Johanna Palorannan valinta.

Talo on tullut jo tutuksi ensimmäisen kauden valtuutetulle, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenelle, joka opiskelee Vaasan yliopistossa tavoitteenaan kauppatieteen maisterin tutkinto.

TÄRKEIMMÄLLÄ sijalla Johanna Palorannan elämässä on perhe. Vanhin seitsemästä lapsesta on 15-vuotias ja nuorimmainen 1,5. Yksi lapsista on erityislapsi, joten äiti on virallisesti myös omaishoitaja.

Politiikkaan osallistuminen ei olisi mahdollista, ellei puolison tuki olisi vankkumatonta.

– Mutta se onkin huipputyyppi!

Mies on luvannut huolehtia kodista ja lapsista kun äiti on poissa. Välillä hän suorastaan hätistelee lähtemään:

– Juuri äsken olin Helsingissä ja tapasin siellä ystäväni. Mies oli hakenut piparkakkutaikinaa kaupasta ja sieltä sitten lähettelivät minulle kuvia, kun koko porukka leipoi…

RAKKAUS syttyi jo lukiossa ja avioliittoon mentiin nuorina. Koulun jälkeen kului kymmenen vuotta muilla paikkakunnilla, ensin Oulussa ja sitten Varkaudessa.

– Sitten mies sai töitä Kokkolasta ja muutimme tänne takaisin.

Sinä aikana kaupunki oli kehittynyt ja muuttunut edukseen.

– Täällä on hyvät palvelut ja kaikki on lähellä.

Ennaltaehkäisy tuo säästöä, mutta se näkyy vasta ehkä viiden vuoden viiveellä.

TALOUDELLISESTI tiukkana aikana kuntapäättäjäksi tullut Paloranta suree erityisesti sitä, että hyvinvointi jakautuu niin epätasaisesti.

– Ongelmat kasautuvat ja tuloerot ovat kasvaneet rajusti 1990-luvulta lähtien.

Surullisella tavalla 90-luku näyttää toistuvan myös siinä, että säästöjen nimissä ajetaan ennaltaehkäisyä alas, vaikka kokemuksesta tiedetään, että se johtaa jatkossa entistä suurempiin kuluihin.

– Oikeastihan ennaltaehkäisy tuo säästöä, mutta se näkyy vasta ehkä viiden vuoden viiveellä.

VALOPILKKUNA Johanna Paloranta näkee terveyskioskihankkeen, joka Kokkolassakin on suunnitteilla.

– Matalan kynnyksen palvelupiste ostarissa tai marketissa on todella mielenkiintoinen kokeilu.

– Tutkimuksen mukaan 10 prosenttia väestöstä käyttää 80 prosenttia sosiaali- ja terveyspalveluista. Jos edes osa näistä paljon apua, neuvoa ja opastusta tarvitsevista saa avun terveyskioskista, niin heidän elämänlaatunsa paranee ja ruuhkat terveyskeskuksessa helpottuvat.

OIKEUDENMUKAISUUS olisi se ohjenuora, jonka mukaan Johanna Paloranta haluaisi kansanedustajanakin tehdä työtä. Pitää kaikkein heikoimpien puolta.

Linjaus saa ehdokkaan hymyilemään.

– Voisi sanoa, että se ei ole poliittisesti järkevää. Eiväthän ne heikoimmat edes äänestä…

Hän kuitenkin uskoo, että löytyy myös äänestäjiä, jotka jakavat hänen näkemyksensä. Jotain pitäisi olla tarjolla myös niille, joille teoreettinen opiskelu ei maistu.

YLÄKOULULAISEN äitinä Johanna Paloranta näkee päivittäin millaisten haasteiden edessä kouluissa ollaan. Ryhmäkoot ovat suuria. Osa oppilaista tarvitsee erityisen paljon opettajan huomiota, sillä aikaa toiset odottelevat ja turhautuvat.

Alle kolmekymppisenä eläköityvien valtava määrä huolestuttaa. Syitä on monia, mutta niihin pitäisi pystyä pureutumaan.

– Missä vaiheessa kaikesta ammattikoulutuksesta tuli kolmivuotista? Jotain pitäisi olla tarjolla myös niille, joille teoreettinen opiskelu ei maistu. Oppisopimuskoulutus pitäisi uudistaa kokonaan.

– Omaishoitajien asemaan olisi kiireesti saatava kohennusta. Monet heistä ovat ikäihmisiä, jotka kamppailevat jaksamisensa äärirajoilla.

PALORANTA on aktiivinen myös seurakunnassa. Hän on kirkkovaltuustossa ja toimii diakoniatyön johtokunnan puheenjohtajana.

– Pikkutyttönä pyöräilimme siskon kanssa Ventuksen vanhainkodille tapaamaan vanhaa tätiä. Pelästyimme vähän, kun täti purskahti itkuun. Äiti selitti, että hän itki ilosta ja patisti menemään uudestaan. Sehän oli diakoniaa, vaikka en sitä silloin ymmärtänyt.

– Nyt omat lapset käyvät laulamassa isomummin kanssa. Kun lapset eivät muista sanoja ensimmäistä säkeistöä pitemmälle niin isomummo jatkaa. Vaikka ei enää paljon muuta muistakaan.

Pirkko Wilén

Suomenmaa

 

Artikkeli löytyy kokonaisuudessaan linkistä http://www.suomenmaa.fi/politiikka/7225739.html