Pohjalaista osaamista

Olemme asuneet Itä-Suomessa ja siellä ihmiset puhuivat paljon pohjalaisesta yrittäjyydestä. Ihmettelivät sitä, että pohjalainen yrittäjyys näkyy heidänkin katukuvassaan niin voimakkaasti. Vastikään tehdyssä alueiden elinvoimaa mittaavassa vertailussa pohjalaiskaupungit olivat vahvimmassa nosteessa. Nosteessa olevia, muutosherkimpiä ja ketterimpiä kisassa olivat Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola.

Alueen vahvuus on monipuolinen elinkeinorakenne ja kova yrittäjyys. Runsas ja monipuolinen yrittäjyys luo alueelle työpaikkoja ja taloudellista hyvinvointia. On tärkeää, että alueella koulutus vastaa yrityselämän tarpeisiin, jotta turhaa työttömyyttä ei synny ja alueellisen elinkeinoelämän työvoimatarve turvataan. Nuoret eivät opintopolkuja valitessaan mieti tulevaa työllistymistä, vaan valitsevat tarjonnasta kiinnostavimman koulutuksen. Esimerkiksi Kannuksen maatalousoppilaitoksen teknologialinjan työllistymisaste on 98%, käytännössä kaikki. Paikalliset tarpeet ja asiantuntijat tulee kuulla jatkossakin ratkaisuja tehtäessä. Koulutuksen on oltava riittävän lähellä ja on huolehdittava, että myös mahdolliset jatko-opinnot luonnistuvat omassa maakunnassa.

Joku ehdotti, että oppisopimuskoulutusta kehitettäisiin. Mielestäni sitä tulisi pelkistää! Helpottaa nuoren tai työttömän pääsyä työelämässä oppien uuteen ammattiin. Suomen suosta kuokkimiseen tarvitaan tekeviä käsiä. Käytännönläheisen ammatin oppiminen sujuu parhaiten tekemällä.

Yritysmaailman moninaisista mahdollisuuksista ja kansainvälistymisestä kertoo myös maatalouden murros. Globaalin maailman tapahtumat ja niihin politiikan keinoin vaikuttaminen säteilee myös pohjalaisiin peltoihin. Tulee pitää huoli, ettei kansallisilla toimilla enää lisätä maatalousyrittäjien vaikeuksia. Maataloushallinnon onnistumista ei mitata Pisa-vertailussa, kuinka EU-maat toteuttavat parlamentin linjauksia. Pikemminkin mittarina tulisi pitää sitä, kuinka huolehditaan oman maan edellytyksistä tuottaa maailman puhtainta ruokaa hyvin hoidetussa ympäristössä. Työmoraali ei rappeudu, vaikka valvontaa ja byrokratiaa vähennettäisiin. Pikemminkin päinvastoin.

Näen, että vertailussa menestyneet Pohjanmaan maakuntakeskukset muodostavat kultaisen kolmion, joka säteilee ympärilleen elinvoimaa ja hyvinvointia. Huolehditaan yhdessä siitä, että se voimistaa alueita tasapuolisesti ja tarvelähtöisesti.